Pesäpalloa jo yli 100 vuotta

Suomessa on pelattu pesäpalloa yli vuosisadan ajan. Lajin kehitti 1920-luvulla Lauri Pihkala -niminen urheiluvaikuttaja, joka käytti inspiraationaan amerikkalaista baseballia. Pesäpallosta alettiin varhain puhua Suomen kansallispelinä, sillä siitä tuli maassamme nopeasti suosittu laji. Pesäpalloa pelattiin muun muassa useissa eri kouluissa ja suojeluskunnissa, ja suuresta kannatusjoukosta johtuen lajille kehiteltiin vuonna 1922 oma miesten SM-sarja. Laji kasvatti suosiotaan kuitenkin myös naispuolisten pelaajien keskuudessa ja seurauksena tästä saivat naisetkin oman mestaruussarjansa yhdeksän vuotta miesten jälkeen. Nykypäivänä Suomessa pelataan pesäpalloa neljässä pääsarjassa ja lisäksi mestaruuksista kamppaillaan myös tyttö- ja poikajunioreiden kesken.

Miesten Superpesis

Miesten ylintä sarjatasoa kutsutaan nykyään Miesten Superpesikseksi. Sarja on perustettu vuonna 1989 ja se toimii Suomen Pesäpalloliiton ohjauksessa. Sarjassa pelaa yhteensä 14 joukkuetta, joista paras kruunataan kauden lopuksi Suomen mestariksi. Virallinen kausi alkaa vuosittain huhti-toukokuun aikoihin ja aluksi pelataan kaksinkertainen runkosarja, josta seitsemän parasta joukkuetta jatkavat ylempään jatkosarjaan ja seitsemän heikointa joukkuetta puolestaan alempaan jatkosarjaan. Kummassakin jatkosarjassa pelataan yksinkertainen sarja ja pudotuspeleihin etenee runkosarjan kahdeksan parasta joukkuetta. Joukkueet kohtaavat toisensa puolivälierissä, joiden voittajat etenevät välieriin. Välierien voittajat taas kohtaavat toisensa finaalissa, joka ajoittuu tavallisesti alkusyksyyn.

Naisten Superpesis

Naisten Superpesis on Suomen naispesäpalloilijoiden korkein sarjataso. Miesten sarjan tavoin se on perustettu vuonna 1989 ja toimii Suomen Pesäpalloliiton alaisena. Suomen mestaruudesta kamppailee yleensä noin kymmenen joukkuetta. Naisten runkosarjassa pelataan 110 ottelua ja kullekin joukkueelle kertyy pelattavaksi noin 22 peliä. Aluksi pelataan kaksinkertainen runkosarja sekä viidestä joukkueesta koostuvat lisälohkot yksinkertaisena sarjana. Lisälohkot jaotellaan A- ja B-lohkoihin. Runkosarjan kahdeksan parasta joukkuetta etenevät pudotuspeleihin, jossa pelataan ensin puolivälierät. Voittajat etenevät välieriin, joiden voittajat puolestaan pääsevät pelaamaan Suomen mestaruudesta. Suomen menestynein naispesäpallojoukkue kautta aikain on jyväskyläläinen Kirittäret, joka on napannut kirkkaimman mitalin yhteensä kymmenen kertaa.

Ykköspesis

Ykköspesis on Suomen pesäpallon toiseksi korkein sarjataso sekä miesten että naisten saralla. Miesten Ykköspesiksessä kilpailee yhteensä 12 huippujoukkuetta. Runkosarjan voittaja ansaitsee automaattisesti paikan Superpesis-sarjassa seuraavalle kaudelle ja sijoille 2. – 5. sijoittuneet joukkueet pääsevät kamppailemaan sisäisissä välierissä kahdesta paikasta Superpesis-karsintaan. Toisin sanoen, jopa kolmella miesten joukkueella on mahdollisuus nousta pääsarjatasolle. Naisten Ykköspesis-sarjassa kilpailee kaudella 2020 puolestaan 16 joukkuetta. Pelit pelataan kahdessa lohkossa kaksinkertaisena sarjana ja voittaja etenee Superpesis-karsintaan, jossa pelataan pääsarjan viimeiselle sijalle sijoittunutta joukkuetta vastaan. Voittaja nousee Superpesis-sarjaan ja häviävä joukkue jatkaa pelaamista seuraavalla kaudella Ykköspesiksessä.

Suomensarja

Ykköspesiksestä seuraava alempi sarjataso sekä miesten että naisten pesäpallossa on nimeltään suomensarja. Miesten suomensarja pelataan neljässä lohkossa, joita ovat pohjoislohko, itälohko, länsilohko sekä etelälohko. Kuten nimestä saattaa arvata, lohkojen joukkueet määritellään joukkueen kotikaupungin maantieteellisen sijainnin perusteella. Suomensarjassa pelataan ensin kaksinkertaiset runkosarjat, jonka jälkeen on tiedossa lohkojen sisäiset välierät. Lopuksi pelataan lohkojen loppuottelut, joiden voittajista muodostetaan otteluparit Etelä-Itä sekä Länsi-Pohjoinen. Otteluparien voittajat nousevat Ykköspesikseen seuraavalle kaudelle. Naisten suomensarjassa karsinta tapahtuu samoin menetelmin, sillä erotuksella, että runkosarjan lohkoja kutsutaan eri nimityksillä ja yhdessä lohkossa pelataan kaksinkertaisen sarjan lisäksi lisäotteluita.

Maakuntasarjat

Miesten ja naisten pesäpallon neljänneksi korkeinta sarjatasoa kutsutaan Suomessa maakuntasarjaksi. Ennen maakuntasarja oli Pesäpalloliiton muista sarjoista erillinen sarja, jonka sisällä pelattiin lähinnä paikallisia kamppailuja. Vuodesta 1945 maakuntasarja oli pesäpallon kolmanneksi korkein sarjataso, mutta tippui neljänneksi vuonna 1981, jolloin Ykköpesis perustettiin. Nykypäivänä sekä miesten että naisten maakuntasarjaa pelataan joukkueiden määrästä riippuen alueellisissa lohkoissa, joita voi olla kuudesta yhdeksään kappaletta. Alueesta riippuen sarjan parhain joukkue määritellään joko suoraan runkosarjan tulosten perusteella tai kauden lopuksi pelattavien pudotuspelien perusteella. Maakuntasarjan kunkin lohkon paras joukkue etenee seuraavaksi kaudeksi pesäpallon suomensarjaan.

Nuorten sarjat

Suomi on pesäpallon saralla hyvin aktiivinen maa, ja siksi myös nuorille löytyy monia omia eri sarjatasoja, joista nuoret lupaukset saavat lähtölaukauksen uransa huipulle. Nuorten sarjoja ovat C-tyttöjen SM-sarja, C-poikien SM-sarja, B-poikien SM-sarja sekä Tyttöjen Superpesis ja Poikien Superpesis. C-poikien ja -tyttöjen SM-karsinnat pelataan lohkoissa, joiden voittajat etenevät erilliseen kilpasarjaan. Myös B-poikien SM-sarjassa kausi alkaa runkosarjalla, jossa joukkueet on jaettu lohkoihin. Ottelut jatkuvat ylemmässä ja alemmassa loppusarjassa, joista lopuksi parhaat joukkueet etenevät pudotuspeleihin. Pudotuspeleissä pelataan puolivälierät sekä välierät, joiden voittajat pääsevät kilpailemaan kultamitalista ja häviäjät pronssista.

Tyttöjen ja Poikien Superpesis -sarjat ovat nuorten korkein sarjataso, jonka voittajajoukkue saavuttaa suomenmestaruustittelin kauden lopuksi. Sarja aloitetaan tuttuun tapaan runkosarjalla, jossa joukkueet jaetaan lohkoihin. Tämän jälkeen on tiedossa karsintaottelut, joista selviää loppusarjaan etenevät joukkueet. Ylemmän ja alemman loppusarjan jälkeen tiedossa ovat puolestaan karsintaottelut pudotuspeleihin, joissa pelataan niin puolivälierät kuin välierätkin. Välierän häviävät joukkueet pääsevät kamppailemaan pronssimitalista ja voittajajoukkueet pelaavat puolestaan kullasta. Nuorten sarjojen lisäksi Suomesta löytyy oma sarjataso yli 35-vuotiaille pelaajille. Tämä onkin hyvä osoitus lajin suosiosta maassamme ja tekee pesäpallon aloittamisesta haastavaa ja innostavaa myös vanhemmallakin iällä.